- Myrskyisät vuorovedet jahtaavat kuin sinfoniaa loistavan tulipunaisen lehdistön perässä. Mäntyjen harmoninen tahti aaltoilee, peilaten karmiininpunaisten lehtien pyörteistä tanssia. Kun sydän asuu lohduttomuudessa, maailmasta itsestään tulee merkityksetön. Kun kuitenkin puhtaus kukoistaa sydämessä, koko olemassaolo resonoi tahrattomasta loistosta. Aseistettuna vankkumattomalla terällä ja horjumattoman kurssin ohjaamana hän astelee eteenpäin, ja hänen huulillaan soi melodinen laulu, jota suojelee voittamaton rohkeus, sillä hän tietää, että niin kauan kuin pysyt hänen rinnallaan, pelko ei löydä ikuisesti turvaa.